Kaste
Kaste on uuden elämän juhla. Se on Jumalan lahja kaikenikäisille.
Miksi kaste?
Kaste on lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselleen. Kasteessa ihminen saa osakseen Jumalan rakkauden ja hänestä tulee seurakunnan jäsen. Usein lapsen nimi kuullaan ensimmäistä kertaa ristiäisissä, mutta kaste kuuluu myös aikuisille.
Kastejuhla eli ristiäiset on iloinen kirkollinen juhla. Juhlan keskiössä on uusi alku: ilo siitä, että saamme uuden jäsenen seurakunnan yhteyteen.
Kasteajan varaaminen
Kasteaika kannattaa varata hyvissä ajoin, mielellään noin 1,5 kuukautta ennen kastejuhlia. Näin varmistat, että toivottu ajankohta, tila ja pappi ovat saatavilla. Kasteajan voi varata sähköisesti tai ottamalla yhteyttä seurakuntatoimistoon. Puhelimitse saat varmemmin sovittua kokonaisuuden ja selvitettyä kasteeseen liittyvät yksityiskohdat.
-
Seurakuntatoimisto
Seurakuntatoimisto
Aukioloajat maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 ja 12–14. Muina aikoina ajanvarauksella. Keskiviikkoisin ja perjantaisin suljettu.
Papin ja kirkon varauksen voi tehdä sähköisen asioinnin kautta. Linkkien kautta pääset varauslomakkeisiin. Lomake edellyttää tunnistautumisen.
Juhlapäivä
Kastejuhla voi olla pienimuotoinen tai suurempi tilaisuus. Se voidaan pitää kotona, mummolassa, kirkossa tai jossakin muussa teille tärkeässä paikassa.
Toisille ristiäisiin liittyy suvun perinteitä, toiset taas haluavat tehdä juhlasta omannäköisensä. Tärkeintä on, että juhla tuntuu teidän näköiseltänne.
Kasteen voi järjestää myös seurakunnan tiloissa, jolloin kotia ei tarvitse laittaa juhlakuntoon. Tarjoilut voivat olla yksinkertaisemmat tai juhlavammat, ne muotoutuvat teidän toiveidenne ja mahdollisuuksien mukaan. Kastejuhlan ytimessä ei ole täydellisyys, vaan yhteinen juhla sekä kiitollisuus elämäntilanteesta.
Kastepappi kuuntelee toiveitanne ja auttaa suunnittelemaan juhlan kulkua. Kaste ja papin tulo juhlaan ovat maksuttomia.
Kastetilaisuuden virsiin voi tutustua esimerkiksi: Virsikirja | Kastevirsiä
Mistä asioista kastejuhla koostuu?
Kastejuhlan tai ristiäisten järjestämiseen ei ole olemassa virallisia ohjeita. Tässä kuitenkinkin vinkkilista avuksi ja tueksi helpottamaan kastejuhlan suunnittelua.
Kastepäivästä sopiminen
Vauvan syntymän jälkeen saat postia seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Ota yhteyttä seurakuntaan ja varaa aika kastejuhlaan.
Vauvan nimi pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Usein ristiäiset pidetään ennen sitä, jolloin pappi vie kasteen jälkeen lapsen nimen ja kastetiedot kirkon ja viranomaisten rekisteriin. Lapsi voidaan kastaa myös myöhemmin. Tässä tilanteessa vanhempien tulee itse ilmoittaa nimi Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.
Vanhempana kastettavan henkilön kasteen yhteydessä täytetään lomake kasteesta. Pappi hoitaa tämän.
Papin tapaamien
Ennen kastejuhlaa pappi ottaa yhteyttä ja sopii tapaamisen. Voitte tavata kotona tai seurakunnan tiloissa. Tapaamisessa pappi kuulee perheenne kuulumisia ja käy kanssanne läpi kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita.
Kastettavalla pitää olla ainakin yksi kummi. Kummin täytyy olla konfirmoitu ja kuulua kirkkoon.
Vauvan nimi
Lapselle saa antaa nimilain mukaan enintään neljä etunimeä. Nimessä saa näkyä persoonallisuus ja luovuus, mutta sen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset. Nimilain noudattamista valvoo Digi- ja väestötietovirasto.
Nimiehdotuksiin voi tutustua esimerkiksi Nimipalvelusta, jossa on tietoa suosituista nimistä eri vuosina.
Vanhemmat saavat itse päättää, milloin he kertovat vauvan nimen.
Kastepuku (kastemekko)
Vauvalle voi hankkia kastepuvun. Monissa suvuissa kastepuku kulkee perintönä vauvalta toiselle. Seurakunnasta voi kysyä lainaksi kastepukua tarvittaessa.
Kastepöytä
Kastetilaisuutta varten tarvitaan pöytä, jolle asetetaan kastemalja. Kastevedeksi käy lämmin hanavesi. Lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina. Kastemalja voi olla mikä tahansa sopiva astia. Kastepöydälle voi laittaa kukkia, palavan kynttilän ja valkoisen liinan.
Kummit
Kastettavalla lapsella pitää olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Kummina voi olla useammalle lapselle.
Kummi on lapselle tärkeä ystävä ja turvallinen aikuinen. Kummius rakentuu pienistä asioista: yhteisestä ajasta, muistamisesta ja luottamuksesta. Kummi tukee lapsen kristillistä kasvua esimerkiksi rukoilemalla hänen puolestaan ja kulkemalla rinnalla elämän eri vaiheissa.
Kasteen kulku
Vauvaa kastettaessa ristiäiset järjestetään vauvan ehdoilla. Ei haittaa, jos vauva itkee tai tulee nälkä. Kastetilaisuus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos vauva tarvitsee taukoa.
Kastetilanne alkaa virrellä tai muulla musiikilla. Pappi aloittaa tilaisuuden siunauksella.
Kasteen yhteydessä saatetaan lukea psalmi 139. Psalmin teksti muistuttaa, että jokainen ihminen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen ja arvokas.
Vauvaa kastaessa vanhemmat kertovat vauvan nimen tai pappi kertoo sen. Nimen sanominen tarkoittaa, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.
Pappi tekee ristinmerkin kastettavan otsaan ja rintaan.
Varsinainen kaste tapahtuu kastemaljan äärellä. Siihen on laitettu vettä ennen tilaisuuden alkua. Vauva voi olla sylissä kummilla, vanhemmalla tai muulla aikuisella. Pappi valelee vettä kastettavan päähän kolme kertaa ja sanoo: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Sitten pappi, vanhemmat ja kummit siunaavat lapsen asettamalla kädet hänen päänsä päälle.
Kastamisen jälkeen sytytetään kastekynttilä. Lopuksi rukoillaan yhdessä ja lauletaan usein vielä virsi.
Juhlaan voi sisällyttää lauluja, soittoa tai runoja. Kukat, kynttilät ja koristeet luovat juhlaan tunnelmaa, mutta ne eivät ole pakollisia.
Nokian kirkossa on kastepuu. Siihen ripustetaan seuraavan sunnuntain messussa puinen lintu, jossa lukee lapsen nimi.
Kasteen merkitys
Kaste on kirkon pyhä toimitus, sakramentti. Se perustuu Jeesuksen käskyyn.
Kaste on Jumalan lahja, jossa Jumala kutsuu nimeltä omakseen ja liittää seurakunnan ja kristillisen kirkon yhteyteen. Kasteessa Jumala lupaa olla ihmisen kanssa koko elämän ajan, antaa synnit anteeksi ja kutsua elämään uskossa.
Kaste kantaa elämän läpi ja kutsuu kasvamaan uskossa ja luottamuksessa Jumalaan.
Kasteen merkityksestä voit lukea lisää Katekismuksesta.
Kaste kaikenikäisille
Alle 12-vuotias lapsi voidaan kastaa ja liittää kirkon jäseneksi, jos toinen hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Kaste edellyttää huoltajien suostumusta. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen riittää huoltajien ja kastettavan kirjallinen suostumus.
Kirkkoon kuulumatonkin nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa rippikoulun jälkeen liittyä kirkon jäseneksi, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä kirkon jäseneksi huoltajien kirjallisella suostumuksella.
Myös aikuisena voi tulla kastettavaksi. Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
