Rippikoulu

Rippikoulu on monille nuorille merkittävä etappi ja osa suomalaista nuorisokulttuuria. Nokialla rippikoulun käy vuosittain yli 80 % ikäluokasta. Rippikoulu on samalla osa kirkon kasvatustehtävää ja seurakunnan tapaa tukea nuorta hänen kasvussaan ja elämän kysymysten äärellä.

Nokian seurakunnan rippikouluissa noudatetaan viimeisintä piispainkokouksen hyväksymää rippikoulusuunnitelmaa. Rippikoulu kestää noin puoli vuotta ja etenee kolmessa jaksossa. Aloitusjakso alkaa talvella, jolloin ryhmät kokoontuvat noin kerran kuukaudessa tutustumaan toisiinsa, rippikoulun käytäntöihin ja seurakunnan toimintaan. Osa tapaamisista on yhteisiä kaikille nokialaisille rippikoululaisille, osa ryhmäkohtaisia.

Perusjakso toteutetaan joko leirinä Toimintakeskus Urhatussa tai päivämuotoisena kaupunkirippikouluna Maatialan pappilassa. Lisäksi pyritään järjestämään vuosittain myös yksi erityisrippikoulu Nokian ulkopuolella.

Päätösjaksoon kuuluvat perusjakson jälkeiset tapaamiset sekä konfirmaatioharjoitus ja konfirmaatiopäivä. Rippikoulun suorittaminen antaa nuorelle mahdollisuuden konfirmaatioon sekä avaa ovia seurakunnan nuorten toimintaan myös rippikoulun jälkeen.

Rippikoulun opetus rakentuu kristinopin perussisällöistä, mutta toteutuu nuorille ymmärrettävällä ja heidän arkeensa liittyvällä tavalla. Katekismus antaa opetukselle rungon. Rippikoulussa opiskellaan edelleen keskeiset ulkoläksyt: Apostolinen uskontunnustus, kymmenen käskyä, Isä meidän ‑rukous ja Herran siunaus. Rippikoulun opetukseen kuuluu myös aimo annos tietoa esimerkiksi Raamatusta, kolmiyhteisestä Jumalasta ja seurakunnan toiminnasta.

Yhtä tärkeää kuin opettava sisältö on nuorten omien kysymysten kuuleminen. Rippikoulussa pohditaan yhdessä elämää ja uskoa, ihmissuhteita, iloa ja vastuuta sekä myös elämän kipeämpiä kysymyksiä, kuten kuolemaa ja surua. Opetuksessa halutaan kuitenkin vahvistaa ennen kaikkea toivoa, luottamusta ja elämäniloa.

Rippikoulussa hyödynnetään monipuolisia ja toiminnallisia opetusmenetelmiä. Tavoitteena on, että nuori oppii ajattelemaan itse ja soveltamaan oppimaansa, ei vain toistamaan ulkoa opeteltuja asioita.

Nokian seurakunnan rippikouluissa ei harjoiteta uskonnollista painostusta eikä mitään sellaista uskonnollista toimintaa, joka sekoittaa nuoren ihmisen mieltä. Jumalasta puhutaan turvallisesti ja vakaalla mielellä. Johtotähtenä on ennen kaikkea nuoren kannustaminen omaan pohdintaan.

Toki rippikouluun kuuluu myös leikkiä, laulua, liikuntaa, pelailua ja viihdettä. Paremmin jaksaa viikon ajan ahertaa, kun välillä heittää vapaalle.

Kirkkojärjestyksen mukaan rippikoulua johtaa aina pappi tai lehtori, näin on myös Nokialla. Pappien lisäksi rippikouluissa toimii ohjaajina seurakunnan nuorisotyönohjaajia sekä muita kristillisen kasvatuksen ammattilaisia. Kausityöntekijöitä palkataan tarpeen mukaan lisätyövoimaksi.

Ryhmän ohjaajien korvaamattomana tukena rippikoulussa toimii joukko vapaaehtoisia nuoria, isosia. Heidät on koulutettu pienryhmänohjaajan tehtävään ja he vastaavat osaltaan niin rippikoulun opetuksesta, kuin vapaa-ajastakin. Isosten tiiminvetäjänä toimii kolmivuotisen koulutuksen suorittanut apuri.

Nokialaisten nuorten kanssa on helppo lähteä leirille. Leireillä on pääsääntöisesti ollut hyvin myönteinen ilmapiiri, jossa vältetään pahantekoa ja toisen ihmisen loukkaamista. Suurimmat vaarat liittyvät sairastumiseen ja tapaturmiin, mutta yleensä laastarilla ja sideharsoilla on selvitty. Turvallisuus on kuitenkin asia johon suhtaudutaan erittäin vakavasti.

Jokaisella rippileirillä yksi ohjaajista on nimetty ohjelma- ja turvallisuusvastaavaksi. Hän valmistelee ennen leirijaksoa turvallisuusasiakirjan ja huolehtii siitä, että turvallisuuteen liittyvät asiat käydään läpi leiriläisten kanssa. Turvallisuudesta puhutaan myös huoltajien tapaamisessa.

Nokian seurakunnan rippikouluissa on ensiaputaitoisia ohjaajia. Tarvittaessa kuljetamme nuoren terveyskeskukseen hoitoon. Siitä syystä hänellä onkin hyvä olla KELA-kortti rippikoulussa mukana. Seurakunta on vakuuttanut leiriläiset tapaturmien varalta.

Erityisen tarkkaa huolta pidämme siitä, että vesillä liikkuessa kaikki käyttävät pelastusliivejä ja rantaan ei kukaan saa mennä yksin. Uimaan nuoret pääsevät vain huoltajan luvalla ja tilannetta valvoo aina seurakunnan viranhaltija.

Rippikoulun perussääntöihin kuuluu myös se, että kasvavat nuoret saavat riittävästi ruokaa. Erityisruokavaliot ovat luonnollisesti tarjolla, ja monenlaiset terveyteen liittyvät ongelmat pystymme järjestämään, kunhan meillä on asiasta kyllin varhain ja riittävästi tietoa. Joissakin tapauksissa erikoisripareilla kaikkia ruoka-aineallergioita ei ole mahdollista huomioida.

Tupakointilainsäädännön mukaisesti kaikki rippikoulut ovat savuttomia. Nikotiinikorvaushoitotuotteiden hallussapidosta tulee neuvotella erikseen ryhmän ohjaajien kanssa. Päihdeongelmia ripareilla ei ole ollut. Nuoret ovat sisäistäneet sen ajatuksen, että rippikoulu ja päihteet eivät kuulu yhteen. Myös yhteinen omaisuus on pysynyt ehjänä.

On tärkeää, että tiedotus kulkee myös rippikoululaisen ja hänen huoltajiensa suunnalta seurakuntaan päin. Rippikoulun ohjaajien tiedossa tulee olla rippikoululaisen mahdolliset sairaudet (erityisesti päivittäistä lääkitystä vaativat), uimataito tai –taidottomuus, erityisruokavaliot sekä kaikki muut sellaiset erityispiirteet, jotka saattavat vaikuttaa nuoren elämään ja opiskeluun joko leirillä tai kaupunkioloissa. Ohjaajien on hyvä tietää myös nuorelle erityisen ajankohtaisista tunne-elämän myllerryksistä, sillä ne saattavat pulpahtaa pintaan rankempien aiheiden äärellä. Rippikoulujen ohjaajat ovat vaitiolovelvollisia heidän tietoonsa tulleista asioista.

Ohjaajien on hyvä tietää myös nuorelle erityisen ajankohtaisista tunne-elämän myllerryksistä, sillä ne saattavat pulpahtaa pintaan rankempien aiheiden äärellä. Rippikoulujen ohjaajat ovat vaitiolovelvollisia heidän tietoonsa tulleista asioista.

Rippikouluun osallistuminen on ilmaista. Leirimuotoiseen rippikouluun osallistuvilta peritään kuitenkin ruoka- ja majoitusmaksua hinnaston mukaisesti. Kaupunkiripari on maksuton.

Seurakunta kustantaa kirkollisverovaroin suurimman osan nuoren leirielämästä. Tästä syystä Nokian seurakuntaan kuuluvien rippikoululaisten omavastuuosuus leiristä on pienempi, kuin seurakuntaan kuulumattomien.

Seurakunnan taloustoimisto toimittaa maksulinkit ilmoittautumislomakkeessa antamiinne laskutussähköposteihin.

Mikäli nuori ei leirille lähtiessään kuulu kirkkoon, mutta pohtii asiaa, niin lasku tulee maksaa eräpäivään mennessä seurakuntaan kuuluvan leiriläisen hinnalla, sillä nuoret, jotka liittyvät rippikoulun aikana kirkkoon maksavat seurakuntalaisen hinnan. Mikäli kirkkoon liittyminen ei rippikoulun jälkeen tunnu oikealta ratkaisulta, niin laskun loppusumman voi suorittaa samalla laskulla ja viitenumerolla leirin loputtua.

Mikäli maksun suorittamisessa ilmenee ongelmia, voitte ottaa yhteyttä Marjut Kuusijoensuu-Prusiin (040 664 6968, marjut.kuusijoensuu@evl.fi) ja neuvotella hänen kanssaan joustavammista maksuehdoista. Yhteydenotto on hyvä tehdä jo ennen laskun eräpäivää.

Varusteluettelo jaetaan riparikohtaisesti erikseen, mutta siitä on syytä painottaa muutamia seikkoja. Tärkeintä on huomata, että mukaan tarvitaan sopivia vaatteita reippaaseen ja huolettomaan liikkumiseen ulkona (eri sääoloihin) ja sisällä.

Nuoret saavat ottaa puhelimen mukaan riparille, mutta siitä huolimatta he eivät ole kaiken aikaa tavoitettavissa. Suuren osan ajasta puhelimia pidetään pois kerättyinä, sillä kännykät rikkovat riparin ilmapiiriä ja häiritsevät keskittymistä. Vaikka kännykät ovat vain osan aikaa päivästä nuorten käytössä, ne ovat jatkuvasti nuorten omalla vastuulla.

Jumalan puhetta on vaikeaa kuulla, jos ympärillä on koko ajan hälinää. Sen vuoksi omat musiikkilaitteet, tietokoneet, pelikonsolit sekä kuulokkeet jätetään kotiin. Usein juuri riparin hiljaiset hetket ovat niitä, joita muistellaan lämmöllä vielä vuosien päästäkin.

Seurakunnan työntekijät pitävät työpuhelimiaan mukana riparin aikana aina kun se vain on mahdollista. Niistä voi tavoitella myös rippikoululaisia kiireellisissä tapauksissa.

Myös erilaiset energiatuotteet ovat kiellettyjen asioiden listalla. Yleensä nuoret eivät nauti mukana olevia energiajuomia, -patukoita tai muita päiväsaikaan, vaan juuri väärään aikaan illalla ennen nukkumaanmenoa. Yöt on kuitenkin rippileirillä tarkoitettu nukkumiseen eikä keinotekoisesti pidennettyyn valvomiseen.

Joskus leireillä on mahdollista pitää erikseen ilmoitettu vierailuaika, jolloin sukulaiset ovat tervetulleita tervehtimään. Muina aikoina vietämme “suljettua” leirielämää. Erityisen tärkeissä asioissa (vaatetäydennys, henkilökohtaisten lääkkeiden toimittaminen, tms.) käymään voi tulla myös muuna aikana, mutta tästä pitää huoltajan sopia aina henkilökohtaisesti leirin ohjaajien kanssa.

Nokian seurakunnan keskeinen rippileirien pitopaikka on Toimintakeskus Urhattu (Urhatuntie 80). Toimintakeskukseen kuuluu vanha puoli eli B-talo, rakennettu 1968, ja uusi puoli eli A-talo, rakennettu 1987. A-talossa on suurkeittiö, joka tarjoaa viidesti päivässä ruokaa molempien talojen leiriläisille.

B-talossa majoitutaan kahdeksan hengen huoneissa, jokaisessa huoneessa on neljä kerrossänkyä. Talossa on lisäksi sali, toimisto, oleskelutila sekä sauna pesu- ja pukuhuoneineen. A-talossa majoitutaan 2-4 hengen huoneissa. Sieltä löytyvät myös keittiö, ruokasali, opetustila ja 2 oleskelutilaa. Molemmissa majoitusrakennuksissa on tavallisten vessojen lisäksi INVA-wc.

Kaupunkirippikoulut järjestetään Maatialan pappilassa (Valkamankatu 2 C) Nokian hautausmaan kupeessa. Vuonna 1839 rakennettu puutalo on nykyään seurakunnan nuorisotyön keskus. Pappila ja sen pihapiiri tarjoavat hienot puitteet myös rippikoululle. Urhatun keittiö toimittaa tarpeen mukaan ruokaa myös Pappilaan.

Rippikoulun aloitusjakson tapaamisia järjestetään ryhmästä riippuen eri paikoissa. Näistä yleisimpiä ovat Urhattu, Maatialan pappila ja samassa pihapiirissä sijaitseva Pakari, Nokian kirkko (Pirkkalaistie 22 B) ja Kanttorila (Pirkkalaistie 22 A).

Kaikki konfirmaatiot pidetään Nokian kirkossa sunnuntaisin joko klo 10 tai klo 13. Kirkkovieraiden määrää ei Nokialla ole ollut tarvetta rajoittaa. Konfirmaatiopäivän kulusta nuoria informoidaan riparin perusjaksolla ja kotiväkeä huoltajien tapaamisessa.

Konfirmaatiossa valokuvaaminen on sallittua, kunhan sen tekee omalta paikaltaan. Kirkon kuoriosassa ei saa kuvata. Konfirmaatiotilaisuudessa konfirmoitavat nauttivat ehtoollisen ensin, jonka jälkeen kaikki muut ovat tervetulleita ehtoollispöytään.

Rippikoululaiset siunataan konfirmaatiojumalanpalveluksessa yksitellen nimeltä mainiten. Jokaisella riparilaisella tulisi konfirmaatiojumalanpalveluksessa olla kummi, joka kutsusta saapuu seisomaan siunattavan rippikoululaisen selän taakse ja osallistuu rippikoululaisen siunaamiseen laittamalla kätensä hänen päänsä päälle. Jos kaikki kummit ovat estyneitä saapumaan tilaisuuteen, voi kummin sijasta siunaamaan tulla isovanhempi, isä, äiti tai joku muu läheinen aikuinen ihminen.

Jumalanpalvelus kestää melko tarkalleen puolitoista tuntia. Sen jälkeen kuluu vielä neljännestunti albojen riisumiseen ja todistusten jakoon. Voi hyvin laskea, että noin kahden tunnin kuluttua jumalanpalveluksen alkamisesta ollaan kotimatkalla.

Konfirmaatiopäivänä ryhmän ohjaajat ja isoset voivat mahdollisuuksien mukaan tulla vierailulle konfirmaatiokoteihin. Vierailulle tulemme vain kutsusta, emmekä pahastu, jos kutsua ei kuulu. Monen juhlapaikan kiertäminen Nokian kokoisella paikkakunnalla kestää jonkin aikaa, joten kutsujien on syytä varautua myös odottamiseen.

Aina toisinaan muotiin tulevat riparilaisten järjestämät rippibileet, joilla ei ole mitään tekemistä seurakunnan toiminnan kanssa. Seurakunnan järjestämistä leireistä, retkistä ja tapahtumista toimitetaan aina informaatiota myös huoltajille. Tarvittaessa tietoa voi myös pyytää seurakunnan työntekijöiltä.

Seurakunnan nettisivut sekä @maatialanpappila Instagram-tili ovat nuorisotyön pääasialliset tiedotuskanavat. Sieltä saa informaatiota rippikouluista ja siitä mitä nuorten toiminnassa syksyllä tapahtuu.